Motoristi Look

Kiva kun tulee kesä ja pääsee taas äiskän kanssa moottoripyörä ajelulle. Siinä sen sivuvaunussa on tosi kiva istuskella ja kattella maisemia.
Tota äiskää aina huolettaa mun silmät ja korvat tuolla ajellessa ja täytyy kyllä myöntää, että kyllähän tuo tuuli pikkasen mun korviin ottaa. Se kekkas mulle sellasen lasten kypärämyssyn ja se on kyllä ihan ok mutta on se pikkasen hassun näkönen. Olis sillä sellanen MP- asun vastaava ja se olis kyllä paljon parempi.
Mut mikä parasta, se tilas mulle oikein Saksasta asti ihan oikeet koirille tarkotetut aurinkolasit tai mun tapauksessa ajolasit. Ne on aika päheen näköset.

Eli, nyt ei lentele kaikenmaailman ötökät silmille eikä aurinkko haittaa näkyvyyttä. Nää on aika kivat pitää mut oon mä jo keksiny kuinka ne saa nopeesti pois päästä. Jos pyörä on liian kauan liikkumatta, yksi nopea pään nytkäytys ja hupsista, lasit on pois silmiltä.

Nyt tuo äiskä sit kokeilee erilaisia korvien suoja juttuja. Monenlaista se on yrittäny mulle viritellä mutta mä kyllä ilmotan heti jos se ei mua miellytä. Viimeisintä viritystä suostuin hetken pitämään kun tiesin, että pääsen iskän kanssa Wingillä ilta-ajelulle.

Mutta kattokaa nyt, mähän näytän ihan vanhalta MUMMOLTA!!!

Onneks tuo ei toiminut ja äiskä joutuu taas mietiskelemään uutta viritelmää. Sitä odotellessa.

Kukkulan kuningas

Mulla oli ennen tuolla meidän takapihalla sellanen tosi iso läträyslätäkkö joka oli mun ykkösmesta, ainakin sillon kun se oli vettä täynnä. Sit iskä kippas siihen ison kasan hiekkaa ja se lätäkkö hävis. Nyt mulla on sit iso kiipeily-, kaivuu-, ja myyrystys kasa.

Ja arvatkaas mitä mä löysin....

Mennessä näytin äiskälle kieltä, lällällää...

LÄTÄKKÖ!!!!

Pieni on mutta lätäkkö kummiskin. Äiskä ei kyllä oikein tykkää tästä mun lätäkkö-hiekkakasa-lätäkkö-hiekkakasa leikistä. Ton jälkeen aina joko pesulle tai puolentunnin kuivatteleminen ulkona ennenkun pääsen sisälle.

Kaveri kylässä

Mun kaveri Patu käy aina sillon tällön kyläilemässä. Siitä mä en kyllä tykkää kun se merkkaa aina ton meidän rappurallin. Mäkään en saa sitä merkata ni miks Patu sit, hö.

Sitä ei kyllä aina saa innostuu leikkimään mun kanssa mut ihan kiva kuiteski, et se käy joskus.





Patulla on korvat aika hassusti tossa kuvassa. Ei ne normaalisti noin ole, heh.

Kesä tulee, jee!!

On se vaan kivaa kun kesä tulee ja saa olla ulkona touhuamassa niin paljon kun haluaa. Tänään tosin mulla oli kyllä pieniä ongelmia kun en oikein tiennyt oonko iskän vai äiskän seurassa. Välillä kävin tsiikaamassa kuinka iskän maalausprojekti etenee ja välillä levittelin äiskän kasaan keräämiä oksia. Eli touhua piisas koko päivän.
Ja parasta oli kun sain varastettua äiskän hanskan. Voi että mulla oli kivaa.

Äiskä ei kyllä oikein tykänny tästä mun källimisestä mutta mitä sit, mulla ainakin oli mukavaa. Jos mä nyt olisin oikein fiksu (niinkun mä olen) piilotan ton hanskan jonnekkin, niin saan heilua sen kanssa toistekkin.

Tässä mä mietin kuumeisesti hyvää piilopaikkaa.

Ja pitihän mun tota äiskääkin kiusata mun yhdellä lempileikillä, annanko vai enkö anna hanskaa =)

Ja niinhän siinä kävi etten sitä antanut.

Täällä taas, pitkästä aikaa. Tuo mutsi on ollut hiukan huono päivittelemään tätä mun blogia mutta josko se nyt sais aikseksi päivitellä tätäkin kun se meinaa perustaa ittelleen uuden blogin.

Eli tällä kertaa ei enempiä mutta eiköhän sitä kohta taas uutta tekstiä pukkaa.

Sisämetsästys

Tere taas pitkästä aikaa.
Aloin tässä taannoin mietiskelemään, että mähän olen tietämättäni harrastanut sisämetsästystä. Joo-o, ihan tosi. Itseasiassa harrastan sitä säännöllissesti ainakin joka toinen päivä. Tai niin ainakin toi mutsi väittää. Ja lajikirjo on paljon monipuolisempi mitä tuolla ulkona. Meinaan vaan, että harvemmin sitä varmaan apinaan törmää ulkona tai ei ainakaan meidän pihassa.
Sit mä oon metsästelly ainaki leppäkertun, pallon, majavan, papukaijan, niin ja lehmä on ihan ehdoton ykkönen! Sen kanssa on kiva ottaa välillä painimatsiki.
Ja oon mä näin sorsastus aikaan tota sorsan metsästystäki harjotellu. Jos vaikka joskus pääsis ihan oikeasti sorsametsälle.
Mitä nyt tulee sit noihin vähän eksoottisimpiin "metsästettäviin", niin käytännössähän mä vaanin aina jotain. Mutsi kyllä yrittää aina piilotella multa kaiken kivan mutta joskus se unohtaa esim. hanskat, pipon tai mun pyyhkeen sopivalle korkeudelle ja viuh vaan, meikäpoika on salaman nopeasti tilaisuuden tullen metsästänyt sen parempaan talteen eli sängyn alle. Ja tietysti niin keskelle kun suinkin mahdollista, ettei kukaan (lähinnä mutsi) pääse siihen käsiksi. Eihän kukaan nyt sotasaaliistaan tahdo luopua.
Eniten mun hampaisiin on tainnut tarttua noita sukkia.
Mun suurin sukkasaalis on muuten seitsemän sukkaa kerralla. Koittakaas ite, ei oo helppoo.
Ja arvatkaas mikä on itseasiassa kaikkein kivointa? No salapoliisihommat tietysti. Aina kun meille tulee vieraita, niin mä oon ihan into piukeena kyttäilemässä ja tarkkailemassa mahdollisia saaliita. Aika usein mä oon kyllä onnistunutki metsästämään kaikkea kivaa ja sit musta on kiva naureskella siellä sängyn alla kun vieraat ihmettelee, että : "kyllä mulla piti hanskat olla mukan", heh, heh.
Varmin tapa saada saalis piiloon, on toimia vähän niinkun salaa. Sit kun kukaan ei kiinnitä muhun mitään huomiota, mä vaivihkaa otan mitä nyt satun hampaisiini saamaan ja hiippailen ihan hiljaa pitkin seinänvierustoja ja leikin näkymätöntä. Kerran mutsi kyl yllätti mut ja otti ton kuvan. Sit se vielä sano, että kuvan nimi on : "mitään en oo varastanut".
Nii-in, en mä mitään ollutkaan varastanu, mä vaan harrastin sisämetsästystä.

Älä leiki matojen kanssa

On tuota aikaa vierähtänyt viime kirjotuksesta. Vaikka mulle kyllä sattuu ja tapahtuu vaikka mitä, niin toi mutsi on välillä toooosi laiska päivittämään näitä mun sivuja.
Nyt kuiteskii oon täällä ja arvatkaa mitä??? Mä törmäsin eilen ihan uuteen tuttavuuteen, iso mato. Oltiin ton mutsin kanssa tuolla ulkona puuhastelemassa kaikenlaista tai lähinnä se puuhasteli ja minä loikoilin auringossa ja leikin pomoa, heh. Sit mutsi lähti hakemaan kottikärryjä tuolta konehallin kulmalta ja meikäpoika teki tuttavuutta sellasen ison madon kanssa. Isolta se ainakin näytti ja luikerteli kivasti mut mä en oikein muista tarkkaan kun yhtäkkiä se mato nappas mua nenän varteen ja sit mun silmissä sumeni. Menin tonne mun koppiin kun mua alko yhtäkkiä väsyttää ja mutsi oli edelleen hakemassa niitä kottareita, enkä päässy sisälle nukkumaan.

Mä kyllä kuulin kun se huuteli mua, mut jotenkin en jaksanu reagoida mitenkään niihin huutoihin ja mun kuonokin oli paisunu aika isoksi. En oikein ymmärtäny miksi. Sit kun mutsi löyti mut tuolta kopista, niin alkoi tapahtua. Se sano heti, että mua on pistäny käärme tai ampiainen tai mehiläinen tai joku kuonoon. Se ei oikein osannu päättää mikä ja ravasi vaan hermostuneena puhelin kourassa sinne ja tänne.
Kyllähän minäkin sitten hoksasin, että nyt ei ole kaikki kunnossa kun mun kuono vaan paisui paisumistaan ja en oikein jaksanu liikkuakkaan mihinkään. Ilmeisesti mä en olis saanu leikkiä sen ison madon kanssa. Sit mutsi kantoi mut tonne mummolan puolelle ja häippäs jonnekkin.

Hetken päästä se tuli takasin ja yäk mitä se mulle toi. Jotain tosi pahan makuisia karkkeja jotka kuulemma helpottais mun olotilaa. Jos mulla kerta on huono olo, kuono kipee ja väsyttää niin mua pitäis hoitaa herkuilla, eikä millään pahan makuisilla karkeilla!!!! Jotain lääkettä se sit vissiin oli kun väkisin kurkkuun tunki. Ei oikein tuo alaleuka auennut sen vertaa, että olisin makkaran saanut syötyä. Ja hetken päästä mua alkoi janottaa ja mutsi sanoi, että se on kuulemma hyvä asia mutta ei minusta. Kun juo paljon, alkaa pissittää ja sit on pakko päästä ulos eikä millään jaksais liikkua. Ikävä tunne.
No, yö meni niinkun meni. Nukuin tuolla sängyn alla kun se oli kaikkein viilein paikka ja aina kun olin parhaimmassa unessa, niin mutsi tunki märkiä sormiaan mun suuhun ja kasteli huulia. Joo, tiedän, että mun olis pitäny juoda mut kun just sillon ei janottannu.

Aamupäivä meni ihan mukavasti mummolassa ja ykskaks mutsi tulee kotiin, hö. Olinhan mä pikkasen tokkurainen mut kiva silti, että mutsi tuli hakemaan mut näin aikasin. Ja pääsin vielä auton kyytiin. En olis kyllä lähtenyt mukaan jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää. Joka tapauksessa me ajeltiin Ylihärmään ja se piha tuntui jotenkin tutulta. Mä olin ihan varma, että olen käynyt siellä aikaisemminkin. Sitten sinne tuli sellanen kiltti täti joka silitteli mua ja kehui reippaaksi pojaksi. HÖ, ainahan mä oon reipas. Hetken kun se täti jutteli mutsin kanssa, niin mullekkin selvis, että mä en tosiaankaan olisi saanut leikkiä sen ison madon kanssa jota kuulemma käärmeeksi kutsutaan. Se oli pistäny mua kuonoon ja siitä kuulemma johtui kaikki nämä oudot kuonon turpoamiset ja väsymykset. Se täti laittoi mulle kolme piikkiä ja kehui reippaaksi pojaksi. Ei ne pistämiset kyllä ihan oikeesti tuntunu missään eikä ainakaan tehnyt yhtä kipeetä kun sen käärmeen pisto. Mutta sitten......just kun ajatteli, että nyt tää on ohi ja pääsen kotiin nukkumaan, niin mutsi nostaa mut seisomaan ja se täti työntää jotain kylmää ja inhottavaa mun per...sorry, pyllyyn!!!!! Mittas kuulemma kuumeen. Voin kertoo, että en halua kokea sitä toiste!!!! Sen jälkeen mä sitten istuinkin takapuoli tiiviisti pöydässä kiinni ja pää mutsi kainalossa kun mua pikkasen hävettikin. Onnex me pian sitten lähdettiin kotiin ja mä pääsin mummolaan lepäämään.

Eli siis yhteenvetona : mua oli pistänyt käärme kuonoon (en aikaisemmin tiennyt miltä kyseinen otus näyttää, nyt tiedän ) ja lääkäri antoi mulle lääkettä ja lääkekuurin ja nyt makaan suht väsyneenä kotona sängyn alla parantelemassa itseäni ja kuonoani. Ohessa kuva mun uudesta uhkeasta lookista.
Totta puhuakseni, kuono on tosi kipee ja mä en oikein tykkää kun en jaksa olla ulkona kun siellä on pitkästä aikaa hyvä ilma. Mieluummin kaivelisin pellolla kun makoilisin sisällä. Ja sen olen ainakin oppinut, että matojen kanssa EI SAA leikkiä.